Kun itärajan tilasta käyty keskustelu on viime viikkoina täyttynyt uhkakuvista ja huolipuheesta, toi Pohjois-Karjala SuomiAreenaan toisenlaisen viestin. Keskiviikkona 25.6.2025 Porin Eetunaukiolla kuultiin puheenvuoroja, joissa korostuivat yhteisöt, nuorten unelmat ja Pohjois-Karjalan tekemisen meininki.

Paneeli Kasvu syntyy yllättävistä paikoista – turvallisuus yhteisöistä kokosi yhteen asiantuntijoita, yrittäjiä ja maakunnan toimijoita pohtimaan, mikä oikeastaan luo turvallisuutta rajaseudulla. Ja miksi juuri Pohjois-Karjalasta – Suomen Piilaaksosta – voi nousta koko Suomen uudistumisen avaimet.

Paneelin fasilitoi muusikko ja ihmisoikeusvaikuttaja Mikko Kuustonen, joka nosti esille, että turvallisuus ei ole vain rajavalvontaa.

”Haluamme laadukkaampaa keskustelua yhteisöjen voimasta ja lietsomme kestävän kehityksen unelmia. Turvallisuus ei synny vain karttojen rajaviivoista, vaan ihmisistä ja yhteydestä.”

Yhteisöllisyys on turvallisuuden perusta

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen muistutti, että turvallisuus alkaa arjesta.

”Turvallisuus ei ole vain sotakoneita ja rajavalvontaa. Se on unelmien uskaltamista, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuuden rakentamista. Yhteisö pitää huolta ja naapurit toistensa lapsista.”

Työelämäprofessori Kaari Mattila Itä-Suomen yliopistosta korosti, että itäraja on konkreettinen demokratian ja diktatuurin raja.

”Turvallisuuskeskustelussa toistetaan, että Suomi puolustaa vapaata Eurooppaa. Emmekö silloin puolusta nimenomaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota, sillä juuri ne erottavat meidät diktatuurista. Nämä eivät ole epämääräisiä arvoja vaan konkreettisia asioita kuten riippumaton media, oikeus riittävään toimeentuloon ja terveyspalveluihin sekä oikeuslaitos, johon voi luottaa. Maakuntien kuten Pohjois-Karjalan kannattaa ottaa vahvempaa roolia näiden esiintuomisessa, varsinkin kun valtio näyttää kipuilevan.”

”Tutkimus on myös osoittanut, että demokratia mahdollistaa parhaiten talouskasvun”, Mattila muistutti ja tarkensi, että keskustelu alueista ei voi olla vain taloustieteilijöiden tai poliitikkojen varassa:

”Siinä ovat läsnä ihmiset, yhteisöt, kunnat, yritykset ja yliopistot mukaan lukien muiden alueiden tutkijat. Aluepoliittisessa keskustelussa unohtuvat helposti nämä ihmiset – täällä asuu perheitä, sukuja ja yksilöitä. Ei heidän ohitseen voida puhua.”

Nuorille oman näköisen elämän mahdollisuuksia

Tutkija Aino Huiskonen Euroopan metsäinstituutista kertoi, että nuoret hakevat ekologisuutta, osallisuutta ja merkityksellisyyttä:

”Merkityksellisyys syntyy osallisuudesta. Varsinkin tämänhetkisen poliittisen epävakauden takia, ei ole mikään ihme, että monella on halu palata uhkaavalta abstraktilta tasolta, konkreettiseen ympäristöön ja saada ymmärrys omasta roolistaan omassa yhteisössä.”

Huiskonen kertoi myös omasta valinnastaan asettua juuri Pohjois-Karjalaan:

”Muutettuani Suomeen valitsin Joensuun ja Pohjois-Karjalan paikaksi, jossa aloittaa työelämä. Olen ihan vapaaehtoisesti valinnut tämän elämän – ei minua kukaan siellä väkisin pidä.”

Pohjois-Karjala osoittaa, että kansainvälisyys ei vaadi metropolia. Huiskosen mukaan, maakunnan kattavissa verkostoissa korostuu eri toimijoiden aktiivinen halu yhteistyölle. Tämä suotuisa ympäristö on mahdollistanut paikallisten yhteyksien ja vuorovaikutuksen yhdistämisen kansainväliseen työuraan:

 ”Siellä on tilaa olla oma itsensä ja sen rinnalla yhteisöllisyyttä, joka onnistuu tukemaan kasvussa”, Huiskonen sanoi.

Yrittäjyys, joka puhuttelee

Hiil Oy:n markkinointijohtaja ja perustaja Joona Kotilainen nosti esiin, että uudet sukupolvet etsivät tarkoitusta myös työltään.

”Lähes kaikissa meille tulevissa spontaanihakemuksissa sanotaan, että ihmiset hakevat meille töihin siksi, että he kokevat planeettamme resurssien säästämisen tärkeäksi. Emme paranna maailmaa yksin, mutta teemme oman osamme.”

Matala hierarkia, nopeus ja suorat yhteydet ovat osa alueen toimintakulttuuria:

”Täällä voi soittaa suoraan kaupunginjohtajalle tai maakuntajohtajalle. Mikään tai kukaan ei ole liian kaukana. Minä haluaisin nähdä, että Pohjois-Karjalan tulevaisuus ja sen yrityselämän tulevaisuus liittyisi nimenomaan maailman ongelmien ratkaisemiseen. Ei sillä ole väliä japanilaiselle tai sveitsiläiselle asiakkaalle, että onko se tehty Joensuussa vai missä päin maailmaa, kunhan se ratkaisee sen heidän ongelmansa”, sanoi Kotilainen ja väläytti yleisölle pohjoiskarjalaista ironian tajua: 

”Joensuulaisen ilmalaivayhtiön toimitusjohtaja totesi, että meillä on ainoa paikka maailmassa, jossa saa ilmaista GPS-häirintää alusten testaamiseen”.

Ei vaadita valtiolta erikoiskohtelua, vaan reilu mahdollisuus

Suomen pääministeri Petteri Orpo on pyytänyt kauppaneuvos Harri Bromania toimimaan Itä-Suomen erityisedustajana. Paneelissa osallistujat lähettivät Bromanille kannustavia ja rakentavia terveisiä:

”Itä-Suomessa pitäisi rohkeasti valita kärki – mikä ongelma maailmassa halutaan ratkaista juuri täältä käsin. Kun fokus on selkeä, voidaan rakentaa viestintää ja brändiä, joka puhuttelee myös kansainvälisesti”, totesi Kotilainen.

Hirvonen painotti, että Itä-Suomi ei kaipaa erikoiskohtelua, vaan tasavertaisia perusedellytyksiä:

”Valtion täytyy hoitaa oma osuutensa: tiet, radat, lentoliikenne ja muut perusinfra. Emme vaadi mitään sellaista, mitä muilla ei jo ole – haluamme vain päästä samalle viivalle. Kun se toteutuu, me kyllä hoidamme oman osuutemme. Mutta nyt olemme takamatkalla pitkäaikaisten laiminlyöntien vuoksi.”

Hirvonen kiteytti henkilökohtaisella tasolla, miksi Pohjois-Karjala on hänelle enemmän kuin työympäristö:

”Minulla on sellainen tilanne, että olen saanut Pohjois-Karjalalta kaiken. Olen kasvanut siellä, saanut perus- ja yliopistokoulutuksen, löytänyt uran, elämänkumppanin ja saanut lapset. Nyt saan rakentaa elämääni siellä. Vaikka kovasti yritetään houkutella muualle, ei maailmassa montaa parempaa paikkaa ole. Näin lapsiperheellisenä ja uraa tekevänä ihmisenä Pohjois-Karjala on ihan paratiisi.”

Paneelissa ei rakennettu pelkkiä toiveita, vaan siellä kuvattiin jo käynnissä olevaa tekemistä. Ekologinen yrittäminen, resurssiviisaat startupit, tiiviit yhteisöt ja monialaiset koulutus- ja tutkimusverkostot ovat Pohjois-Karjalan arkea.

”Kuvittele alue, jossa yhteisö on paras puolustus ja unelma paras strategia,” sanoi Hirvonen lopuksi. ”Pohjois-Karjala on moderni erämaa, joka ratkoo kaikki maailman ongelmat. Jos haluaa olla siinä mukana, niin tervetuloa Pohjois-Karjalaan!”