Kuvittele hiilipäästöt kiven sisälle
Kuulostaa hyvältä, ja Pohjois-Karjalassahan tämänkään haaveen ei tarvitse jäädä kuvittelun tasolle. Kolme asiaa, joita et ehkä tiennyt Pohjois-Karjalan valioluokan ilmastotyöstä.
1.
Pohjois-Karjalan yrityksissä ilmastotyötä tehdään sekä tutkimuksen tuottamien innovaatioiden että perinteisten ratkaisujen avulla.
Innovatiivisista ratkaisuista hyvä esimerkki on joensuulainen Carbonaide Oy, joka on keksinyt sitoa hiilidioksidia rakennusbetoniin. Teknologian ansiosta ilmastolle erittäin haitallisen sementin tarve vähenee tai sitä ei tarvitse ollenkaan betonin valmistuksessa. Betonia on pidetty syystä ilmastopahiksena, mutta sen rooli on muuttumassa hyvää vauhtia ilmaston pelastajaksi. Betonirakenteista tulee siis merkittäviä hiilivarastoja.
Betonirakenteiden muotteja rakennetaan edelleen lautatavarasta. Muottilaudan elämänkaari on lyhyt, tehtävänsä suoritettuaan se poltetaan energiaksi. Entä jos ne käytettäisiinkin uudelleen jossain muussa tarkoituksessa?
Kontiolahtelainen Hiil Oy käynnistelee teollisen mittakaavan puutavaran hiiltämöä, jossa saha-, höylä ja rakennusteollisuudessa syntyvä hukkapuu saa uuden elämän. Kun laudan pinnan hiiltää, se muuttuu säänkestäväksi ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi rakennusten ulkoverhouksissa. Yksi kuutiometri puuta sitoo noin 1 000 kg hiilidioksidia, joten hukkapuun hiiltämisellä vähennetään sekä luonnonvarojen käyttöä että kasvihuonekaasupäästöjä.
Jo muinaiset japanilaiset tiesivät, että hiilletty puu on kaikin puolin toimiva ratkaisu.
2.
Pohjois-Karjalassa ilmastokestävyys, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat mukana kaikessa tekemisessä.
Meillä edistetään ilmastomyönteisiä ratkaisuja niin julkisen puolen kuin yritysten voimin – kyse ei ole pelkästään päästöjen leikkaamisesta, vaan myös uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen luomisesta. Pohjois-Karjalan kohdalla Suomi vihertää kirjaimellisesti, sillä maakunta on yksi maamme viidestä hiilineutraalista maakunnasta, jotka ovat sitoutuneet leikkaamaan käyttöperusteisia kasvihuonepäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan Pohjois-Karjalan päästöt ovat vähentyneet 44 %, joten tekemistä riittää vielä.
Koko maakunnan sitoutuminen ja suunnitelmallisuus näkyy myös asukkaiden arjessa. Uudet, kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat on saatu valmiiksi melkein jokaisessa kunnassa ja niiden laatimisessa ovat olleet mukana myös nuoret.
3.
Kansainvälisesti vaikuttavaa ilmastotyötä voi aivan hyvin tehdä vaikkapa meiltä käsin.
Esimerkiksi Lumimuutos-osuuskunta ennallistaa metsiä ja suoalueita ympäri maailmaa. Tällä hetkellä osuuskunnan työn vaikutuspiirissä on 56 000 hehtaaria maata.
Ennallistamisessa maaperän kyky sitoa hiiltä palautuu ja kuormitus vesistöille vähenee.
Osuuskunnan perustaja Tero Mustonen on ensimmäinen suomalainen, joka on saanut maailman merkittävimmän ympäristöpalkinnon, Goldman-palkinnon. Onpa kontiolahtelainen Mustonen muina töinään toiminut yhtenä IPCC-ilmastoraportin pääkirjoittajista.
Tällä sivustolla kerromme kiinnostavia asioita siitä, kuinka Pohjois-Karjalalla on käsissään globaalisti tavoiteltuja asioita kestävämpään tulevaisuuteen.
Kuvittele itsesi Pohjois-Karjalaan tai tule ihan paikan päälle!