Uraohjus tai järvenrantamökki – täällä se on mahdollista

“On hienoa nähdä isojen paikkojen härdelliä ja seisoa valtavissa ruuhkissa. Sit kun sä tuut kotiin, ei Joensuun neljän ruuhka tunnu missään. On ihanaa, että asiat toimii. Mä pääsen työssäni reissaamaan, mutta kyllä tänne on aina hyvä tulla takas. Tää on semmonen turvapaikka.”

Niina Tanskanen arvostaa Joensuun toimivaa lentokenttää ja sen lentoyhteyksiä. Sen ymmärtää, kun työskentelee hankintapäällikkönä maailmanlaajuisesti toimivan John Deeren Joensuun tehtaalla. Tanskanen vastaa osasta tehtaan tuotannon hankinnoista, joiden toimittajia löytyy ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa.

Lahdesta kotoisin oleva Tanskanen valmistui materiaali- ja tuotantotekniikan insinööriksi 2002. Joensuuhun lähdettiin samana vuonna ilman mitään varsinaista syytä – toki Joensuun puolesta puhuivat sekä Tanskasen miehen että hänen itsensä pohjoiskarjalaiset sukujuuret. Ennen hankintapäällikön uraansa Tanskanen otti vauhtia muista paikallisista yrityksistä.

“Rohkeesti kun lähti etsimään töitä ja marssi vaan yritykseen suoraan kysymään, niin siitähän se ura lähti pikkuhiljaa aukeamaan.”

Koli on varmasti jo klisee, mutta kyllä se on hieno paikka käydä.

John Deerellä Tanskanen aloitti 2007 materiaalin vastaanotossa. Kun jalka oli saatu oven väliin, Tanskanen haki sisäisellä haulla hankintaan, tuuraili välillä tuoteinsinöörin hommissa mutta palattu takaisin hankintaan.

Hankintaa ja logistiikka kuuluu myös Tanskasen arkeen, kun hän kyyditsee kolmea lastaan jalkapallo-, yleisurheilu- ja jääkiekkoharjoituksiin. Kaupungin tuki junioriurheilulle on Tanskasen mukaan hyvällä tolalla.

“Täällä on huomattu, että harrastustoimintaa pitää tukea, ja uusia halleja on nousemassa. Jos halutaan, että täältä kasvaa urheilijoita, niin kyllä niitä tiloja ja kannustusta siihen pitää olla.”

Tanskaset asuvat isohkon lammen rannalla Sotkumassa. Täällä ei tarvitse luontoon päästäkseen lähteä juuri koti-ovea kauemmaksi – on pururatoja ja polkuja ympäri metsikköä, ja hiekkatielle pääse juoksemaan suoraan kotipihalta. Lähimetsien lisäksi veri vetää vesille ja tietysti Kolille.

”Koli on varmasti jo klisee, mutta kyllä se on hieno paikka käydä. Ukko-Kolille on helppo lähteä kiertelemään, lukemaan kirjaa, patikoimaan tai ihan vaan lasten kanssa piknikille.”

Tulevaisuudessa Tanskanen haluaa edelleen panostaa ja edetä työssään, mutta jossain vuosien päässä odottaa haave, josta on kiire kaukana.

”Täällä sä voit olla uraohjus, mutta sä pystyt myös saamaan sen järvenrantamökin, jossa rauhottua ja harrastaa. Asiat, jotka on itselle lähellä – kyllä ne löytyy täältä. “