Syöpää vastaan Pariisiin, koulutuksen puolesta Joensuuhun

Lääkärin kolmivuorotyössä on haastetta, mutta ei tarpeeksi 33-vuotiaalle Terhi Savolaiselle. Sen lisäksi Savolainen on äiti kahdelle pienelle lapselle, toimii koordinaattorina erikoislääkärikoulutuksen uudistamisessa ja polkee tulevana kesänä yli tuhat kilometriä pyörällä – kotiovelta Eiffelin tornille. Nyt ollaan kuitenkin Joensuun keskussairaalassa, joka on toiminut erikoistuvan akuuttilääkärin tukikohtana huhtikuusta 2018 lähtien.

“Tietynlainen yhteenkuuluvuuden tunne täällä tulee vahvasti, vaikka on kerennyt vasta reilu puoli vuotta olemaan. Semmonen positiivinen, letkeän ystävämielinen perusasenne”, Savolainen kiteyttää karjalaista meininkiä.

Viitasaarelta kotoisin oleva Savolainen on ansainnut kannuksensa Jyväskylässä ja Kuopiossa, jossa hän aikoinaan teki myös lääkärin opintonsa. Erikoistuminen vaati kuitenkin vielä keskussairaalassa tehdyn työjakson, jonka perässä Savolainen päätyi Savon sydämestä Joensuuhun yhdessä lääkärimiehensä ja lastensa kanssa. Joensuu oli Savolaiselle ennestään tuttu kaupunki “mummolapalveluiden” ja Ilosaarirockin kautta.

Tietynlainen yhteenkuuluvuuden tunne täällä tulee vahvasti, vaikka on kerennyt vasta reilu puoli vuotta olemaan.

“Mielikuva oli, että Joensuu on kokoonsa nähden hirmu kiva ja aktiivinen paikka, jossa on paljon opiskelijapoppoota ja sitä kautta tiettyä sykettä. Sopiva, kompaktin kokoinen kaupunki, ja keskussairaalakin on sen kokoinen, että pääsee näkemään ja tekemään paljon asioita.”

Puoleensa vetivät myös hyvät, hiekkaharjuiset pyöräilymaastot, jotka tulevat Savolaiselle tutuksi Team Rynkebyn hyväntekeväisyyspyöräilyyn valmistautuessa. Syöpään sairastuneita lapsia ja heidän järjestöjään tukeva tapahtuma huipentuu osallistujien pyöräillessä 1200 kilometrin matkan Tanskasta Pariisiin. Unelmiaan toteuttaakseen Savolaisen ei kuitenkaan tarvitse lähteä Joensuuta kauemmas.

“Isompana unelmana on päästä kehittämään omaa osaamista, erikoisalaa ja koulutusta, joita  mulla onkin ollut hyvä mahdollisuus päästä toteuttamaan ollessani ensimmäisten akuuttilääketieteeseen erikoistuvien joukossa. Sitä kautta olen päässyt monessa työpaikassa yhdessä ylilääkärien ja muiden kanssa miettimään, miten viedä alaa eteenpäin.”

“Ja myös ne arkipäivän unelmat –  hyvä rauhallinen perhearki, rauhalliset päivät mökin laiturinnokassa ja luonnossa liikkuminen – toteutuvat hyvin. Mulla on tapana katsoa elämää niin, että toistaiseksi ollaan tässä, ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Just nyt on hyvä tässä.”