Ihmiset – ehkä ne on täällä sitten vaan sellaisia
Moni meistä tietää sen tunteen. Monella se on edessä jossain vaiheessa elämäänsä. Sen mahanpohjassa kujeilevan tunteen, kun muuttaa ensimmäistä kertaa pois kotoa – uuten kaupunkiin, satojen kilometrien päähän paikkaan, josta ei tunne ketään. Jännittää, kaikki aistit ovat hereillä.
Lokakuussa joensuulaistunut 20-vuotias Julianna Jalovaara tietää. Siksi on tärkeää, että arjen tukipilarit, oman alansa sankarit, ovat tukena ja auttavat sopeutumaaan uuteen.
“Se pitää sanoa, että bussikuskit on tosi ihania täällä. Joka kerta on saanut apua, kun ei oo osannut vielä mennä näiden bussien kanssa täällä. Kerran unohdettiin painaa nappia, niin se oli, että ei mitään, jääkää vaan tässä.”
Koko ikänsä Tampereella asunut Jalovaara oli kerennyt jo ajatuksen tasolla valmistautua lähtemään Joensuuhun. Sekä Jalovaara että hänen poikaystävänsä olivat kummatkin hakeneet opiskelemaan, ja Joensuu vaikutti todennäköisimmältä paikalta, josta opiskelupaikka irtoaisi.
Ja niin kävi, mutta tällä kertaa vain yhteiskuntatieteitä opiskelemaan hakeneelle poikaystävälle. Kauppatieteelliseen pyrkivällä Jalovaaralla on edessään uusi yritys seuraavissa hauissa.
Asutaan tossa keskustassa, ja siitä pääsee tosi helposti kaikkialle, ja on oikeesti tosi hyvin kaikkea. Kauppakeskus ja muut, että täältä löytyy kyllä.
“Sit mä mietin, että miksi en lähtisi mukaan ja tekisi töitä täällä samalla, kun luen pääsykokeisiin. Vaikka Tampereella on kiva, että joka paikassa tulee tuttuja vastaan, niin täällä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja olemaan uusissa ympyröissä.”
Lokakuun Jalovaara vietti kaupunkiin tutustuen, mutta jo marraskuussa alkoivat työt ennestään tutulla työnantajalla Prismalla. Mielikuva kaupungista muuttui heti ensimmäisinä päivinä.
“Ajattelin, että onkohan tää ihan pieni paikka, millainen keskusta täällä on ja onko täällä samoja palveluita. Mutta kyllä mä oon positiivisesti yllättynyt. Asutaan tossa keskustassa, ja siitä pääsee tosi helposti kaikkialle, ja on oikeesti tosi hyvin kaikkea. Kauppakeskus ja muut, että täältä löytyy kyllä.”
“Kuntosalikin on kivasti tuossa 500 metrin päässä. Tampereella kun en asunut ihan keskustassa, niin piti erikseen lähteä, mutta nyt vaan kävelee siihen ihan hetkessä.”
Myös asunnon metsästys yllätti positiivisesti.
“Asunto oli yllättävän helppo löytää. Kaikkialla sanottiin, ettei opiskelija-asunnoista saa kuin soluja, mutta sit meille tuli aika äkkiäkin Joensuun Elliltä viestiä, että saatais kaksio keskustasta.”
Kesäkuu ja kauppatieteiden valintakokeet näyttävät, mihin kaupunkiin Jalovaara lopulta päätyy. Siihen asti – ainakin – tuleva kauppatieteilijä viihtyy Joensuussa.
“Kaikki on ottanut tosi hyvin vastaan, on saanut tukea, kun on uusi kaupunki ja uudet piirit. Kaikki on kysellyt ja ollut kiinnostuneita. Tosi mukavia ja iloisia.”
“Että ehkä ne on ihmiset täällä sitten vaan sellaisia.”
